|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kuopion Rouvasväenyhdistys ja Kuopion kaupunki käynnistivät lokakuussa 2015 yhteisen pilottihankkeen Nuorten Oma Kuopio! -nuorten suunniteltu kaupunki. Hankkeessa hyödynnettiin osallistavan kaupunkimuotoilun menetelmiä ja sen tavoitteena oli sitouttaa ja osallistaa kuopiolaisia nuoria yhteisen ympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Yläkouluikäiset nuoret suunnittelivat yhteistä ympäristöämme paikallisten muotoilijoiden ohjaamina. Hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä nuorten osallistamiseksi ja nuorten kanssa tehtävän muotoilukeskeisen työn toteuttamiseksi. Hankkeen aikana toteutetut teokset ovat syntyneet kierrätys- ja tuotannon ylijäämämateriaaleja hyödyntäen. Näin nuoret oppivat kestävän kehityksen arvoja ja tavan toteuttaa omia ideoita pienellä budjetilla.
Hankkeessa oli mukana Neulamäen ja Männistön nuorisotalojen nuoria sekä Kalevalan- ja Hatsalan koulun 7. ja 8. luokkalaisia sekä erityistä tukea tarvitsevien Hanaa! -hankkeen nuoria. Suunnittelutyötä tehtiin hankkeen muotoilijoiden Venla Malkin, Merita Pesosen, Tuomas Jumppasen, Anna Räisäsen ja Kirsi Miettisen johdolla.
Nuorten oma Kuopio! oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n johtama hanke, jossa yhteistyökumppaneina olivat Kuopion kaupunki, Taiteen edistämiskeskuksen Itä-Suomen toimipiste ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanketta toteutettiin Kuopiossa lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana.
Muotoilun työpajamalli nuorten osallistamisen välineenä
Osallistavan muotoilun tai osallistavan suunnittelun periaatteena on se, että ne, joille suunnitellaan pitäisi olla mukana suunnittelussa heti alusta saakka. Osallistavassa muotoilussa käyttäjiltä tarkastellaan tarpeita, uusia tapoja tehdä ja ajatella, unelmia, haaveita, asennetta sekä uusia tuotemahdollisuuksia. Osallistavan suunnittelun menetelmillä saadaan prosesseihin osallistettua useita eri ammattialan ihmisiä. Osallistava muotoilu on yhdessä suunnittelua, oppimista ja toimimista. Se on kehittävää, yllätyksellistä, hauskaa ja palkitsevaa.
Sisältö on suunnattu nuorten parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille, joita haluamme kannustaa hyödyntämään osallistavaa muotoilua osana opetus- ja nuorisotyötä. Työkalupakki palvelee muotoilijoita ja luovan alan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita nuorten ohjaamisesta ja haluavat laajentaa omia työmahdollisuuksiaan. Heille se antaa käytännön vihjeitä työpajan suunnitteluun ja vinkkejä muotoilijan roolin hahmottamiseen osallistavan muotoilun ryhmätilanteissa. Pakkiin koottua tietoa ja esimerkkejä voi helposti soveltaa eri sidosryhmille sopiviksi.
Toivomme, että työkalupakin sisältö antaa ideoita ja innostusta synnyttää uusia osallistavan muotoilun projekteja niin Kuopiossa kuin muualla.
Osallistavan muotoilun työkalupakki on tiivis pakkaus tietoa, menetelmiä ja ideoita, kuinka osallistavaa muotoilua voi hyödyntää omassa työssä, työyhteisössä tai ympäristössä. Työkalupakista löytyy vinkkejä osallistavan muotoilutyöpajan valmisteluun ja projektien toteuttamiseen.
Työkalupakin tärkeimpänä työkaluna on muotoiluprosessin kulku. Se on matka, jonka aikana idea kehittyy valmiiksi lopputulokseksi oli se sitten materiaalinen tai aineeton tuotos. Muotoiluprosessi on muotoilijan perustyökalu, joka sisältää luovaa ongelmanratkaisua ja keinoja tuottaa uutta.
Esittelemme ensimmäisenä muotoiluprosessin mekaniikan, jotta lukijalle muodostuu kokonaiskuva, kuinka alla olevat projektit ovat toteutuneet. Näin saatuja oppeja on helpompi lähteä soveltamaan omiksi projekteiksi.
Olemme jakaneet muotoiluprosessin viiteen keskeiseen vaiheeseen, joista jokainen on tärkeä päämäärän saavuttamiseksi. Kukin prosessin vaihe on jaettu ”mitä se tarkoittaa?, käytännössä ja mitä opitaan?” -osioihin. Alta löydät vielä tärkeitä huomioita tai vinkkejä, joita on hyvä ottaa huomioon työtä suunniteltaessa.
Muotoiluprosessissa ravistelemme, kyseenalaistamme ja ärsytämme. Aina kun luodaan uutta, täytyy jotain vanhaa tuhota – on se sitten jotain fyysistä tai mielenmalleja.
Kuuntele ja tarkastele käyttäjää, kun käyttäjä nostetaan kehitystyön keskipisteeseen, saadaan aidosti toimivia toimintoja ja palveluita.
Lisää ideoinnin menetelmistä servicedesigntools.org
Tutustu: www.pinterest.com www.behance.net www.gomoodboard.com
Jokaiseen työvaiheeseen kuuluu havainnointi, arviointi ja keskustelua ryhmässä. suunnitteluyhteisö on kokonaisuus ja monet ihmiset ja asiat vaikuttavat lopputulokseen.
Olemme koonneet tähän muutamia esimerkkejä, kuinka kaupunkimuotoilua voidaan soveltaa nuorisotyössä. Mukana on kaksi tämän hankkeen aikana toteutunutta projektia sekä yksi kuvitteellinen projekti. Toivottavasti näistä syntyy ideoita ja innostusta suunnitella mielenkiintoisia työpajoja ja suurempia kehityshaasteita.
Kuopio tori, joulukuu 2015 – helmikuu 2016
Miten Kuopion torille saadaan lisää väriä ja parannetaan Toriparkin toimivuutta?
Kuopion tori koettiin harmaana ja ”tylsänä”. Erityisesti talviaika koettiin ankeaksi.
Toriparkin ja torin uudistamisen jälkeen torin kannelle rakennettiin useita porrashuone- ja huoltorakennuksia, joiden ulkopinta on perforoitua teräslevyä. Nämä koettiin kylmiksi ja ankeiksi.
Perehdyimme kaupungin imagoon ja julkiseen kuvaan markkinointijohtajan ja keskustankehittämis yhdistyksen kanssa ja saimme monipuolisesti tietoa torista ja mitä kaupunki haluaa viestiä. Tori on kansainvälinen ja kohtaamisten paikka, siellä tavataan kavereita ja vaihdetaan kuulumisia. Tori on kaiken keskipiste ja merkityksellinen kuopiolaisille. Kaupunki haluaa viestiä yhteisöllisyyttä ja erottua kulttuuririkkaana Savon sydämenä.
Nuoret kävivät muotoilijan johdolla tutkimassa ympäristöä ja kuvaamassa tiloja. Selvisi, että Kauppakeskus Apajan tiloissa ja toriparkissa on osittain käytössä värikoodeja helpottamassa siellä liikkumista. Parkkihalli on jaettu pienempiin osioihin värien avulla. Samoja värejä on käytetty mm. porrashuoneiden oven tarrassa. Torin kannella tarkastellessa kyseiset värikoodit eivät kuitenkaan erottuneet selvästi ja useammat eivät olleet huomanneet värikoodeja lainkaan.
Lisäksi havaittiin, että keskustan ympäristöön kiinnitetään tapahtumajulisteita aitoihin, pylväisiin ja seiniin. Tästä aiheutuu kaupungille lisäkustannuksia katujen kunnossapitoon ja tapahtuman järjestäjät turhautuvat irti revityistä julisteista ja tiedonkulun hankaloittamisesta. Miten voisimme parantaa kuulumisien vaihtoa, yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia. Samalla edistää kulttuuria?
Ideoinnin lähtökohtana oli kierrätetty tai tuotannon ylijäämämateriaali. Projekti haluttiin toteuttaa matalan budjetin periaatteella.
Osallistavissa työpajoissa ideoitiin mitä torille kaivattaisiin ja kuinka väriä voisi tuoda lisää kaupunkikuvaan. Hyödynsimme alkuvaiheessa kuvakortteja, kyselyitä ja kuvaavia sanapareja esim. perinteinen-kokeileva, toimiva-epäkäytännöllinen jne. Rakensimme niistä kuvakollaaseja ja ajatuskarttoja. Ideointi käynnistettiin kaupungintalon juhlasalissa, jossa järjestettiin kaupungin puolesta aiheeseen johdatteleva info-tilaisuus. Torille kaivattiin lisää väriä ja halusimme lähteä korostamaan ”värikoodeja” myös torin kannella. Lisäksi haluttiin parantaa kaupunkilaisten vuorovaikutusta ja edistää kulttuuria. Syntyi idea koko kaupungin ilmoitustaulusta, jossa tietoa on helppo jakaa ja löytää.
Kutsuimme nuoret Muotoiluakatemian tiloihin ns. muotoilun leirikouluun, jossa ideoitiin materiaalilähtöisesti. Työskentelimme intensiivisesti ryhminä. Osallistujien määrä oli suuri, joten jaoimme nuoret kolmeen ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli 2 muotoilijaa ja nuoriso-ohjaaja tai opettaja. Ryhmässä jokainen työskenteli tasavertaisena, unohdimme ammattiroolit ja arvoasteet. Kuuntelimme musiikkia, söimme, kahvittelimme, jumppasimme ja ideoimme toistemme ideoita eli ns. ristiin pölytimme ajatuksia. Keino oli tehokas ja tuotti hyvää tulosta. Materiaalilähtöisyys auttoi nuoria ideoinnissa ja antoi keinot kokeilla ja testata. Ideoinnin työvälineenä hyödynnettiin myös Pinterest-sovellusta, joka koettiin mieluisaksi ja luontevaksi tavaksi kehittää ideoita.
Käytössämme oli tehtaan tuotannosta syntyvää ylijäämäpressua, joka soveltui hyvin ulko-olosuhteisiin sekä oli helppo ja nopea työstää leikkaamalla. Materiaalia oli saatavilla useita eri värejä. Torin porrashuoneiden ulkoseinät oli päällystetty irrotettavilla perforoiduilla teräslevyillä, jotka toimisivat hyvinä kiinnitysalustoina.
Torille päätettiin perustaa kaikille avoin julisteseinä ja kaupungin oma ilmoitustaulu. Julkisen julisteseinän uskotaan vähentävän luvatonta julisteiden kiinnittämistä ja lisäävän ihmisten tietoa mitä kaupungissa tapahtuu. Tähän etsimme sopivan materiaalin, joka löytyi vanhasta koulun valkotaulusta.
Porrashuoneen seinään suunniteltiin seinäteos, jonka edessä ihmiset voivat ottaa selfien. Teoksen pääväriksi valittiin yksi värikoodeista, joka tämän rakennuksen kohdalla oli sininen. Olimme saaneet alkuideoinnin aikana markkinointijohtajalta Kuopiolle lähetettyjä viestejä ”rakkauden osoituksia”, joita halusimme hyödyntää seinäteoksessa.
Laadimme ideoista suunnitelman ja mietimme yhdessä, kuinka teos teknisesti toteutetaan. Nuorilla oli käytössä luonnostelupohjat, tulostettu kuva torin porrashuoneen seinästä, joka esitti suunniteltavaa alaa oikeassa mittasuhteessa. Näin käytettävissä oleva pinta-ala oli helpompi hahmottaa. Työtä tehtiin ryhmässä ja jokainen ryhmä valmisti ideasta valmiin konseptiesityksen, jotka käytiin ryhmässä läpi.
Muotoilijat valmistivat koostetuista ideoista ja protomalleista tietokoneella todellisen näköiset mock up -esityskuvat, jotka esittelimme kaupungintalolla. Kaupungin edustajat pääsivät vaikuttamaan toteutettavan teoksen valintaan.
Tekniset ratkaisut testattiin ja niistä tehtiin prototyyppejä. Lopullisen suunnitelman syntyyn vaikutti myös käytettävissä oleva aika. Päädyimme toteuttamaan ensin yhden porrashuoneen. Konsepti rakennettiin niin, että sitä voidaan laajentaa tarvittaessa myös muihin porrashuoneisiin tai Toriparkin muihin kerroksiin.
Rakensimme Kauppakeskus Apajaan kuukaudeksi projektistudion, jossa kaupunkilaiset pääsivät seuraamaan teoksen valmistumista. Nuoret mittasivat ahkerasti ja vertasivat luonnosta todelliseen kokoon. Studiossa testattiin, leikattiin, monistettiin ja hahmoteltiin lopullista teosta todellisessa koossa. Toteutusvaiheessa nuoret jaettiin pienryhmiin, jotta työskentely on sujuvaa ja jokaiselle riittää tekemistä. Innostus oli suuri ja motivaatio korkealla, työ sujui jouhevasti. Työskentely herätti kaupunkilaisilla positiivista kiinnostusta.
Opettajat ja nuorisotyöntekijät olivat koko prosessin ajan mukana ja osallistuivat myös projektin toteutukseen. He oppivat kuinka muotoiluprosessi toimii ja miten sitä voidaan soveltaa monipuolisesti omassa työssä. Lisäksi ryhmässä työskentely paransi ryhmähenkeä, sosiaalisia taitoja ja auttoi jopa ystävystymään.
Yhdessä, käsillä tehdessä syntyi hienoja keskusteluja ja nuoret saivat vapaasti kertoa ajatuksiaan ja mielipiteitään. Tämänkaltainen työ tuntui mieluisalta ja innostavalta. Nuorille oli myös tärkeä olla osana tekemässä jotain näkyvää ja konkreettista, työ sitoutti nuoria ja ympäristöstä tuli heille uudella tavalla merkityksellinen.
Projekti kasvatti nuorten itseluottamusta ja uskoa kykyihinsä. Se toi onnistumisen tunnetta yksilö- ja ryhmätasolla ja opetti tiimityön voimaa. Kaupunki otti osallistavan muotoilun lämpimästi vastaan. Nuorille tarjoutui mahdollisuus jatkaa osallistavan muotoilun työtä kaupungin kesätyönä kuukauden ajan.
Valmiin teoksen avajaisia juhlistettiin torilla. Nuorille jaettiin todistuksia ja he pääsivät kertomaan yleisölle, miten teos on syntynyt.
” En mä edes tienny mitä muotoilija tekee tai että tämmönen ammatti on olemassa ennen tätä”
opettaja – ”muotoilun leirikoulussa myös sellaiset oppilaat, jotka eivät koe olevansa hyviä piirtämään tai maalaamaan, pääsivät loistamaan ja kokemaan onnistumisen tunnetta.”
mies nuorisotyöntekijä –”löysin kyllä projektin aikana itsestäni sellaisen käsityöntekijän, mulla on jo monta ideaa odottamassa toteuttamista, Pinterest oli mahtava uusi tuttavuus”
Toteutus yhteensä n. 8 tuntia
Rakennus on rakennettu 1980-luvulla ja sinne on tehty ajan myötä vain pientä pintaremonttia. Nuorisotalon mieluisin ja kaikkein eniten käytetty, pieni patjoilla ja tyynyillä sisustettu löhöilytila ”raivohuone” oli jouduttu laittamaan käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi.
Nuorisotalon liikuntasali on aktiivisessa käytössä, nuoret tykkäävät pelata koripalloa ja viettää siellä aikaa.
Millainen olisi unelmien nuorisotalo?
Miten liikuntasalin viihtyvyyttä voisi parantaa pienillä teoilla?
Järjestimme nuorisotalolla ideatyöpajan, jossa ideoitiin ”meidän Rytö” oman näköinen nuorisotalo. Muotoilija valmisti ideatyöpajaan kuvakortteja, joissa oli kuvia sisustuksista, mielenkiintoisista esineistä, tapahtumia, toimintoja ja myös aivan sattumanvaraisia kuvia. Kuvakorttien sisällön voi valita myös jonkin tietyn aiheen ympärille.
Rakensimme ideakorteista kollaasin, johon jokainen valitsi mieleisiä kuvia ja lisäsi kommentteja. Kuvakortit toimivat hyvänä keskustelun avaajana ja ideoinnin aloituksena. Kuvien selaaminen koettiin myös riittävän matalaksi kynnykseksi, joten mukaan oli helpompi lähteä, vaikka ohjaaja oli hieman tuntematon. Lopuksi ripustimme kollaasin nuorisotalon seinälle, jonne kaikki sai käydä kommentoimassa ja lisäämässä kuvia.
Päädyimme toteuttamaan liikuntasalin seinään suuret, tarroista leikatut hahmot. Tiedustelimme painotaloista ja tarratulostuspalveluita tarjoavista yrityksistä ylijäämätarraa. Koska nuoret pelasivat salissa mielellään koripalloa, etsimme internetistä koripallopelaajan silhuettikuvia, joista kokosimme Photoshopilla pelaajan liikesarjan.
Tulostimme lisäksi pienempiä silhuetteja paperille, joiden avulla nuoret voivat leikata tarroja ja sijoitella niitä nuorisotalolla kekseliäisiin paikkoihin, piristäviksi yksityiskohdiksi. (Katso ideoita Pinterestistä, hakusanoina esim. sticker art silhuets tai street art)
Saimme paljon erisävyisiä sinisiä tarroja ja koska liikuntasalin seinät olivat vaalean siniset, valitsimme hahmojen sävyiksi tumman siniset sävyt.
Seinätarrat olivat yksinkertainen, nopea ja näyttävä tekniikka muuttaa tilan ilmettä. Tekniikka on helppo oppia ja sitä voi tehdä isokin porukka. Silhuettikuvat heijastettiin videoprojektorilla sopivan kokoisina liikuntasalin seinään. Heijastetun kuvan päälle asetettiin tarralevyt, joissa on vielä taustapaperi paikoillaan. Tarran pintaan piirrettiin ääriviivat lyijykynällä tai ohuella tussilla. Kuva leikattiin saksilla tai askarteluveitsillä irti, tämän jälkeen tarra voitiin liimata seinään heijastetun kuvan päälle.
Koska silhuetit olivat lähes todellisen kokoisia, kokosimme ne useammasta palasta. Näin asentaminen oli helpompaa. Jokainen pala aseteltiin heijastetun kuvan avulla tarkasti paikoilleen niin että saumat olivat vastakkain. Toteutus oli nuorille mielekästä ja tulos yllätti sekä nuoret itse, että ohjaajat. Yksinkertaisella menetelmällä saatiin aikaiseksi näyttävä seinä ja piristystä koko liikuntasaliin. Nuorisotalon nuoret olivat tyytyväisiä uuteen liikuntasalin ilmeeseen ja he oppivat keinon, kuinka vastaavia voi tehdä myös itsenäisenä projektina.
Puolen vuoden projekti, joka osallistaa lähiön peruskoululaisia ja päiväkoti-ikäisiä.
Pohtikaa, millaisena koette oman asuinalueen tai lähiön. Mitä erityistä siellä on? Millainen mielikuva siitä jää? Häiritseekö siellä jokin? Kuinka oman lähiön viihtyvyyttä voisi parantaa? Millaisia ihmisiä siellä asuu; vanhuksia, lapsiperheitä? Onko alue monikansallinen, nuorekas, hiljainen? Onko alueella jokin maamerkki tai erityinen ominaispiirre?
Tehkää tutkimusretki kameran kanssa lähiympäristössä ja havainnoikaa mitä näette. Keskittykää pieniinkin yksityiskohtiin. Onko roskia ympäriinsä, bussipysäkki rikottu, paljon lenkkeilijöitä, rakennustyömaita, töhrittyjä sähkökaappeja, tiheään rakennettu?… Kuvaamisen jälkeen käykää tulokset ryhmässä läpi ja analysoikaa. Voitte osallistaa alkuvaiheeseen mukaan myös esim. lähiötyön kehittäjän, paikallisen asukasyhdistyksen tai kaupungin kaava-arkkitehdin, joka osaa antaa asiantuntijaneuvoja alueesta.
Mitä aineistoa havainnoinnista syntyi? Jos sähkökaapit eivät miellyttäneet katukuvassa sellaisenaan, voisiko töhrittyjä sähkökaappeja maalata ja ottaa osaksi lähiön identiteettiä? Kuinka paljon ja missä sähkökaappeja on?
Voisiko esimerkiksi pienten koululaisten turvallisen koulureitin värittää? Voisiko sähkökaapit kertoa jotain asuinalueen asukkaista ja ilmapiiristä? Mitä jos asuinalueella on jokin yhteinen teema tai värimaailma, joka toistuu alueen sähkökaapeissa?
Selkeytetään paperille mitä lähdetään tekemään ja mitä asiantuntija-apua sen toteutukseen tarvitaan. Paljonko projektin toteutukseen on käytettävissä aikaa ja rahaa? Kuinka suuri joukko sen toteutukseen osallistuu? Suunnitelman voi piirtää ja kirjoittaa paperille ja alkaa täydentää puuttuvia paloja. Apuna voi käyttää alueen karttaa ja täydentäviä luonnoskuvia.
Kuka vastaa sähkökaapeista, paikallinen sähköyhtiö? Kuka osaisi neuvoa maalaamisessa? paikallinen katutaideyhdistys, taidekoulu tai alan ammattilaiset, graafinen suunnittelija, muotoilija, taiteilija? Mistä saadaan maaleja? Löytyykö sponsori, jääkö jostain ylijäämää, onko jäänyt varastoihin? Tarvitaanko ostaa?
Mikä voisi olla teema?
Kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään oman asuinalueen identiteetin suunnittelukilpailu. Alue voidaan jakaa kartalla osiin ja teemoihin. Lapset ja nuoret piirtävät kuvia, joita voisi käyttää sähkökaappien aiheina.
Paikallinen katutaideyhdistys, graafinen suunnittelija ja muotoilija ovat mukana opettamassa konseptin luomista, toteutustekniikkaa ja luovaa suunnittelua. He voivat järjestää osallistavia työpajoja, joissa mietitään yhdessä kuva-aiheita ja opetellaan toteutustekniikoita esim. sabluunalla maalaaminen.
Paikallinen sähköyhtiö on lähtenyt mukaan hyväntekeväisyyskampanjaan, jolla pyritään vähentämään sähkökaappeihin kohdistuvaa ilkivaltaa ja parantamaan asuinalueiden ulkonäköä. Koululaiset ja luovan alan ammattilaiset maalaavat yhdessä suunnitellut sähkökaapit. Sähkökaapit kuvataan ja laitetaan sosiaaliseen mediaan jakoon. Asuinalue voi haastaa myös toisia asuinalueita kehittämään omaa identiteettiään muotoilun ja taiteen keinoin.
Ymmärrys muotoilun mahdollisuuksista on lisääntynyt kaupungeissa. Muotoilu yksin ei pelasta maailmaa eikä kaupunkeja, vaan siihen tarvitaan kyvykkyyttä ja uusia tapoja tehdä yhdessä. Sanotaan myös, että nuorissa on tulevaisuus. Annetaan heille siis mahdollisuus.
Kuopion Muotoiluakatemia järjestää lokakuu 2015 – maaliskuu 2016 välisenä aikana kuopiolaisille nuorille kaupunkimuotoilun työpajatoimintaa. Työpajoissa nuoret ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä muotoilijoiden ja nuorisotyöntekijöiden kanssa konkreettisia tuotoksia nuorten asuinympäristöön.
Nuoret etsivät muotoilun keinoin uusia ratkaisuja kehittää kaupunkia entistä käyttäjäystävällisemmäksi.
Kutsu meidät puhumaan tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin. Esitys on innostava ja käytännönläheinen esimerkki Nuorten oma Kuopio! -projektin toteutuksesta. Kerromme, millaisia tuloksia hankkeella saavutettiin ja kuinka osallistavan muotoilun mahdollisuuksia voi hyödyntää monipuolisesti. Osallistavan muotoilun projektissa oli mukana yläkouluikäisiä nuoria, opettajia ja nuorisotyöntekijöitä yhteensä yli 70.
Tilaa meidät esittäytymään esimerkiksi Nuorisotoimen koulutuspäiville tai koulun teemaviikolle.
Luennon hinta 150 e + mahdolliset matkakulut
Koulutuskokonaisuus opettajille ja ohjaajille
kokonaiskesto 8 tuntia. Voidaan jakaa osiin 3 h + 2,5 h + 2,5 h
Ryhmäkoko 8-16 henkilöä.
Lähde opiskelemaan muotoilijan johdattelemana, mistä muotoiluprosessi koostuu ja kuinka sitä voidaan hyödyntää työkaluna omassa työssä. Kurssikokonaisuus kehittää luovaa ongelmaratkaisua ja on lisäksi virkistävän hauskaa. Kurssi on jaettu kolmeen osaan, joissa jokaisessa opitaan pala palalta mitä on muotoiluprosessi. Koulutukset koostuvat luennosta ja ryhmänä toteutettavista harjoituksista. Käytännön osuudet kohdennetaan aina kohderyhmän omaan toimintaympäristöön.
Muotoiluprosessin koulutus soveltuu kaikkien koulutusasteiden opettajille, varhaiskasvatus- ja nuorisotyöntekijöille sekä vapaa-ajan ohjaajille. Muotoiluajattelua voidaan soveltaa kaikissa oppiaineissa.
Kurssikokonaisuuden hinta on 160 e / henkilö
Luento 60 min. Harjoittelu työpajoissa 2 h
Tämän aloitusjakson aikana tutustutaan muotoiluprosessiin kokonaisuutena. Opitaan keinoja, kuinka kohderyhmää voidaan onnistuneesti osallistaa muotoilun keinoin ja mitä osallistaminen tarkoittaa käytännössä. Tämän jakson työpajoissa keskitytään muotoiluprosessin ensimmäisiin vaiheisiin; muotoiluhaaste ja ideointi.
Työpajoissa harjoitellaan näkemään omasta työympäristöstä haasteita, joita muotoilun avulla voidaan lähteä ratkaisemaan.
Harjoittelemme ryhmissä tehokkaita ja innostavia ideointimenetelmiä mm. roolipelit, Pinterest-sovellus, kuvakortit. Harjoitusten jälkeen menetelmät ja tulokset esitellään koko ryhmälle.
Tutustumme aloitusjakson aikana myös pelillisen oppimisympäristön, Kahoot-sovelluksen käyttöön osana osallistamisprosessia.
Luento 30 min. Harjoittelu työpajoissa 2 h
Tämän jakson aikana ideoinnin aikana syntyneistä aineksista jalostetaan valmis suunnitelma eli konsepti, joka voidaan toteuttaa kokonaan tai osin seuraavan kurssin aikana. Aluksi kertaamme lyhyesti muotoiluprosessin kehityskaaren. Ensimmäisessä osassa kehitämme yhdessä ideoita eteenpäin ja tutustutaan idean visualisoimisen keinoihin. Teemme helppoja mock up -esityskuvia, materiaalikokeiluja ja kuvallisen ilmaisun harjoituksia.
Toisen työpajan aikana jokainen ryhmä valmistaa omasta konseptista esitysplanssin, joka esitellään koko ryhmälle. Suunnitelmista äänestetään yksi jatkoon. Työskentely tapahtuu pienryhmissä.
Luento 30 min. Suunnitelman toteutus 2 h (mahdollisuus toteuttaa myös laajemmin)
Maaliviiva alkaa häämöttää. Muotoiluprosessin viimeisessä osassa valittua suunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan. Jakson aikana toteutetaan pieni osallistavan muotoilun projekti, joka on kohdennettu omaan työympäristöön tai ennalta sovittuun kontekstiin. Kannustamme ottamaan myös omassa työskentelyssä huomioon kestävän kehityksen, joten hyödynnämme projekteissa kierrätys- ja tuotannon ylijäämämateriaaleja. Työ voidaan toteuttaa Kuopion Muotoiluakatemian tiloissa tai asiakkaan kohteessa.
Tarvittaessa toteutuksen aikaa voidaan pidentää ja siirtyä jatkoajalle.
Kesto 12 kk
Täydennyskoulutus on tarkoitettu muotoilijoille ja luovan alan ammattilaisille antamaan lisävalmiuksia osallistavaan muotoiluun ja ohjaajan työhön. Täydennyskoulutus sisältää pedagogiikan perusteita, kehityspsykologian teoriaa, eri alojen asiantuntijoiden luentoja sekä ryhmätyöskentelyä työpajoissa. Koulutuksen lopussa osallistuja suorittaa itsenäisesti toteutettavan osallistavan muotoiluprojektin opetusharjoittelun. Prosessi esitellään lopuksi koko ryhmälle. Aineistoista kootaan kaikille jaettava aineistokokonaisuus.
Pyydä tarjous.
Muotoilija tulee asiakkaan luo toteuttamaan osallistavan muotoilun projektin. Mukaan voidaan osallistaa pieni ryhmä tai koko työyhteisö. Työpajoihin ei ole alaikärajaa. Muotoilija auttaa toteuttamaan kaikenkokoisia projekteja. Työn aikana käydään koko muotoiluprosessi läpi; ideasta valmiiksi tuotokseksi. Palvelu sisältää yhden asiakastapaamisen, jonka aikana kartoitetaan tarve ja arvioidaan työn laajuus. Palvelu soveltuu kouluille, työyhteisöille, päiväkodeille, palvelutaloille, taloyhtiöille, kaupungin organisaatioille tai vaikka siirtolapuutarhaan. Muotoilijan keinot liikkuvat minne vain.
Meiltä et saa avaimet käteen -palvelua, mutta autamme teitä onnistumaan työn toteutuksessa itse!
Työpaja 2 h sis. kahvittelut
Ryhmäkoko 10-15 henkilöä
Lisäbuusteri antaa energiaa, taitoja ja ideoita työ- tai koulupäivään. Työpaja soveltuu hyvin työyhteisöjen virkistys- ja koulutuspäiviksi. Työpaja on materiaali- tai tekniikkapainotteinen. Sisältö vaihtelee lukukausittain. Opettajina toimii Muotoiluakatemian omat muotoilijat, yhteistyökumppanit tai Muotoiluakatemian kansainväliset residenssimuotoilijat.
Tarjolla olevia buusterikursseja voit tiedustella www.designkuopio.fi/koulutukset
Kysy meiltä myös räätälöityjä buustauksia!
Kurssin hinta 50 e / henkilö + materiaalit
Piispankatu 8, 70100 KUOPIO
Muotoilija TaM
hankekoordinaattori
Gsm +358 44 731 8007
kirsi.miettinen@designkuopio.fi
