Kuopion Muotoiluakatemian HAPPY:D KUNTA -hankkeessa testattiin ja luotiin digitaalisia toimintaympäristöjä hyödyntävä etätyöpajamalli Pohjois-Savon nuorten asukkaiden ja nuorisotyön tarpeisiin. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimi kolmentoista pohjoissavolaisen kunnan nuorisotoimijoita.
Muotoilulähtöisten palvelujen ja liiketoimintamallin kehittämisen FOB! Form Follows Business -hanke oli Kuopion Muotoiluakatemian ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n eri toimialojen yrityksille sekä muotoilijoille tarkoitettu kehityshanke. Hanketta rahoitti Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupungin yrityspalvelu sekä Kuopion Rouvasväenyhdistys ry.
Pallo Haltuun -hankkeen toteutti Kuopion Rouvasväenyhdistys ry yhteistyössä Kuopion Palloseuran sekä Kuopion kaupungin kanssa. Hankkeen rahoittajina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupunki, Kuopion Palloseura sekä Kuopion Rouvasväenyhdistys ry.
Kuopion Rouvasväenyhdistys ja Kuopion kaupunki käynnistivät lokakuussa 2015 yhteisen pilottihankkeen Nuorten Oma Kuopio! – nuorten suunniteltu kaupunki. Hankkeessa hyödynnettiin osallistavan kaupunkimuotoilun menetelmiä ja sen tavoitteena oli sitouttaa ja osallistaa kuopiolaisia nuoria yhteisen ympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Hankkeen päähallinnoija oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Osatoteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue ja Taito Itä-Suomi.
Muita yhteistyötahoja: Pohjois-Savon taidetoimikunta ja Käsi- ja taideteollisuusliitto, Taito ry.
Makers´ House hanke syntyi muotoilun ja tuotekehityksen ja kansainvälistymisen haasteista. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Kuopion Rouvasvasväenyhdistys ry:n/Kuopion Muotoiluakatemian Säätiön, Savonia-ammattikorkeakoulun, yritysten ja julkisen sektorin kanssa sellaisia uusia toimintamuotoja Pohjois-Savoon, joilla turvattiin vahvan muotoiluosaamisen pysyminen alueella ja palveltiin paremmin yrityksiä niiden innovaatioprosesseissa. Erityisesti kansainvälisellä toiminnalla tuotiin alueelle uutta osaamista ja toimintamalleja. Hankkeessa järjestettiin koulutusta, tehtiin tuotteiden, tuotekehityksen ja palveluiden tarvelähtöistä arviointi- ja kehittämistoimintaa, luotiin edellytyksiä ammattilaisten keskinäiseen verkottumiseen, luotiin malli ja kokeiltiin muotoilun kansainvälistä residenssitoimintaa sekä uudistettiin mestari-kisälli perinnettä lisäämään muotoilun vetovoimaisuutta.
Hankkeen aktiviteetit:
Muotoilu- ja käsi- ja taideteollisuusalan kansainvälisen residenssin perustaminen ja sen kytkeminen alueen elinkeinoelämän tuotekehitys- ja palvelutarpeisiin, muotoilu- sekä käsi- ja taideteollisuusalan yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen ja alan koulutukseen.
Design Management -osaamisen vahvistaminen. Vahvistetaan muotoilu- ja käsi- ja taideteollisuusalan yritysten tuotteiden, palveluiden, viestinnän ja markkinoinnin kokonaishallintaa. Aktivoidaan verkottumista hankkeen kehittämis-, koulutus ja kv-residenssitoiminnan kautta.
Mestari-kisälli toiminta
Tuote- ja -palveluinnovaatioiden esittely- ja tuotekehitystoiminnan edistäminen laajentamalla tulevaisuuden tuotteet -konseptia.
Uuden toimintamallin ja sitä tukevan verkoston luominen Kuopion Muotoiluakatemian Säätiön ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n toiminnan perustaksi.
Hankkeen päähallinnoja oli Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.
Osatoteuttajina Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, Kuopion Muotoiluakatemia.
Hankkeessa koulutettiin, tehtiin tutkimusta, laadittiin ikäohjelmia organisaatioille, suoritettiin esimies- ja yrittäjävalmennuksia sekä lisättiin työn imua ja työympäristöjen viihtyisyyttä luovilla prosesseilla. Kuopion Muotoiluakatemian toimenpidekokonaisuus jakaantui kahteen osaan: työympäristöjen yhteiskehittämiseen luovilla menetelmillä sekä työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen luovilla menetelmillä. Molemmista prosesseista tutkittiin niiden vaikutuksia työn tekemisen imuun ja luovaan ajatteluun.
1) Työympäristöjen yhteiskehittämiseen luovilla menetelmillä
Kohdeyrityksissä ja -organisaatioissa suunnitellaan ja toteutetaan työntekijöiden kanssa yhdessä sisustuselementtejä työntekijöiden omiin työpisteisiin tai yhteisiin sosiaalisiin tiloihin luovan työskentelyn menetelmiä käyttämällä. Prosessin aikana työntekijät saavat itse osallistua omien työpisteiden luovaan ideointiin ja suunnitteluun.
2) ”Kädet savessa” – itse tekemällä
Työyhteisön yhteinen osallistava luova prosessi, jossa työyhteisön jäsenet yhdessä osallistuvat luovaan prosessiin. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja itse prosessi. Konkreettisina tuotoksina voi olla koruja, nappeja, huiveja, lompakoita, laukkuja, avaimenperiä, sisustuselementtejä, muoti/vaate/asustesuunnitelmia jne.
Hankkeen päätavoite oli uusien liiketoiminta- ja tuotemahdollisuuksien kehittäminen yrityksille. Projektissa luotiin oppilaitosten, ammattilaisten ja yritysten yhteinen tuotekehitysfoorumi-malli. Mallia kehitettiin käytännön kehittämistapausten kautta hankkeen pilottikohteissa. Foorumissa keskityttiin syvällisesti innovaatio- ja tuoteaihioihin, jollaiseen työhön yrityksissä ei ole aikaa, osaamista tai resursseja. Se ei tuottanut valmiita kaupallisia tuoteinnovaatioita, vaan siellä luotiin ideaprototyyppejä erilaisista oppimis- tai työympäristöjä parantavista tuote- ja ympäristöratkaisuista. Monialainen ja tuotekehitysosaamista tukeva hanke linkitti eri oppilaitokset ja palveluyritykset yhdeksi tuotekehitysryhmäksi. Hankkeen päähallinnoija oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, Kuopion Muotoiluakatemia. Osatoteuttajat olivat Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä sekä Savon koulutuskuntayhtymä. Mukana oli kymmenkunta itäsuomalaista yritystä. Pilottikohteet olivat oppilaitos- ja työympäristöjä. Hankkeen kustannusarvio oli 561.000 €. Päärahoittaja oli Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka kautta hanketta rahoitettiin ESR- ja valtion osuuksilla 480.000 €.
Tässä kansainvälisessä partnerihankkeessa oli osallistujia Italiasta, Saksasta, Suomesta ja Espanjasta. Suomesta partnerit olivat Kuopion Muotoiluakatemia ja Promotto Oy Lahdesta. Hanketta hallinnoi italialainen Pistoijan maakunta. Tavoitteena oli kehittää huonekalu- ja sisustusalan yritysten käyttöön niiden liiketoimintaa ja tuotekehitystä tukevia prosesseja ja edesauttaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia luomalla yritysten tarpeista lähteneitä koulutuskokonaisuuksia. Lisäksi tavoitteena oli verkottaa eri maiden mukana olevia yrityksiä vuorovaikutteiseen kehittämistyöhön. Kuopion Muotoiluakatemian vastuulla oli hankkeen toteutukseen ja seurantaan liittyvä laadunvarmistus sekä koulutusaineistojen valmistumisprosessi. Lisäksi KuMussa toteutettiin hankkeen tuloksista kertovan aineiston graafinen suunnittelu.
Käyttäjäkeskeinen muotoilu uusien toimintaympäristöjen kehitysvälineenä 1.4.2008–28.2.2010.
Hankkeessa kehitettiin monialaisen tuotekehityksen mallia, jossa muotoilu, liiketoiminta, mittaus- ja testaustoiminta sekä valmistava teollisuus ja raaka-ainetoimittajat muodostivat innovaatio- ja palveluketjun.
Yritysorganisaatio Italian Vicenzasta käynnisti ESR-projektin 2009. Kuopion Muotoiluakatemia osallistui projektiin perehdyttämällä italialaisia yrityksiä ja tukiorganisaatioita oppilaitos-yritysyhteistyöhön sekä muotoilun käyttöön tuotekehitystoiminnassa. Konkreettisesti toiminta koostui kahdesta koulutustapahtumasta Vicenzassa Italiassa sekä tapaamisista Suomessa. Yhteistyö jatkui opinnäytetyöprojekteissa italialaisille yrityksille.
Euro Crafts 21 -hankkeessa koulutus-, ohjaus- ja yrityskonsultaatio-organisaatiot kehittivät sisältöjä ja työkaluja kestävän kehityksen hallintaan. Vastaavasti mukana olleet yritykset saivat käyttöönsä kestävän kehityksen eri osa-alueet huomioivat johtamisprosessit.
Euro Crafts 21 -partnerihankkeessa oli kahdeksan toimijaa kuudesta eri maasta: Itävallasta, Saksasta, Unkarista, Espanjasta, Slovakiasta ja Suomesta. Kaikkiaan hankkeessa oli yli 50 kouluttajaa ja yritystä. Suomesta mukana oli Kuopion Muotoiluakatemia ja KuMun osaprojektin sisällä Ylä-Savon ja Nilsiän käsi- ja taideteollisuusyhdistykset. Kaikki partnerimaat loivat vähintään yhden uuden koulutusmoduulin aikaisemmin kehitettyjen rinnalle. KuMun osuus käsitteli tuotteiden elinkaarta ja käytettävyyttä. Tämän lisäksi KuMussa tuotettiin koulutuskäyttöön tarkoitettu selainpohjainen CD-ROM.
Lukumäärä:
Lukumäärä:
